EuroTour epilogi

[Ismo Mannila]

Stuttgardista lähtö oli eilen aamulla vaikeaa.
Väsytti, kilometrejä takana 8000 viikon sisällä ja ajokamat märkinä, etenkin kengät.

Aloitustankille matkaa 13 km ja sinä aikana ajofiilis alkaa taas nousta. Aloitustankkaus 8:58 ja eturengas kohden motaria
Sää on erinomainen, pilvistä ja noin 17 lämmintä. Muutaman kymmenen kilometrin jälkeen alkaa taas sataa ja pysähdys
sadevaatteiden pukemiseksi. Sadetta jatkuu vaihtelevasti ihan Berliiniin asti ja vasta Berliinin eteläpuolella voi riisua
sadepuvun ja vaihtaa kuivat hanskat. Saappaat ovat edelleen vähintään yhtä märät kuin aamulla.
Puolan motari vetää hyvn ja Gold vauhti pysyy Warsowaan asti. Etujarrupalat alkaa taas rohista motarilla kohden Warsowaa.
Sitten iskee Warsowan kummitus. Ei sen ohitus onnistunut vieläkään.
Ajauduin E30 tietä lentokentän luokse. Sitten pysähdys huoltoasemalle ja kartan kanssa ihmettelemään missä ollaan.
Sain ohjeet ja onnituin ajamaan kaupungin läpi jokseenkin suoraan takaisin oikealle reitille.
Via Baltica veti hyvin ja lähes Gold tahtia pysyi pitämään edelleen.
Bialystokin kautta en reittiä suunnitellut, mutta ajoin Lomzan ekan risteyksen ohi, joten reitti suuntautui tutuille kulmille.
Se ilmeisesti koitui onnekseni. Väsymys alkoi pianaa ja ajoinkin Kaunasta kohden aika 'nukuksissa'. Havahduin vasta kun Kaunasin silta oli edessäni.
Tajusin että en ole enää Via Balticalla vaan eksynyt kaupunkiin. Onneksi siellä oli yöllä tyhjää, eikä vauhti varmaan paljonkaan hidastunut.
Ajattelin pitää tauon, mutta tankkauksen ja pienen tauon jälkeen ajo taas maistui vähän aikaa.
Pidin tunnin lepotauon bussipysäkillä ja matka jatkui kohden Salaspilsiä, jonka jölkeen taas ajatetlin ihan jotein muuta kuin ajamista.
Ajoin E67 risteyksen ohi ja vähän ajan kuluttua tajusin että maisemat näyttävät ihan vierailta ja olin ajanut 20 km turhaan itään.
Mietin että pitäisikö ottaa kuitti, että kilometrit saisi hyödynnettyä. En kuitenkaan pysähtynyt vaan käännyin ja jatkoin takaisin Via Balticalle ja
kohden pohjoista. Pärnua lähestyessä pidin vielä 10 min tauon ja ummistin silmät selällään bussipysäkin penkillä.
Pärnussa kello alkoi lähestyä 10:ntä ja tankkauskuitissa aika 9:56. Mittarikilometrit 2150, joten SS2000K odotuksissa.
Tallinnassa oli maraton kisat menossa ja koko keskusta suljettu. Kiemurat spotissa osoittaa vaikeudet löytää satamaan.
Lopulta vanhan kaupungin länsipuolelta löytyi reitti perille asti ja saavuin puolituntia ennen lautan lähtöä check-in alueelle.

[Timo Räisänen]

Oma paluu matka meni ilman suurempia yllätyksiä.
Ismon lähtö Stuttgartista näytti minun silmin sisältävän menemisen meininkiä. Nukuin vielä kun pojat hätyyttelivät hereille ja Ismo jo pakkasi pyörää.
Viki houkutteli ajamaan pikkuteitä pitkin kohden pohjoista ja mielellään lähdin koska niska ja selkä olivat jo jäykkiä Autobahn vauhdeista. Kiva katsella maisemia eikä vaan keskittyä etsimään bonuspaikkoja. Kello kävi kuitenkin ja ynnäilin että jos haluan ilta lauttaa Tallinnaan niin pitää alkaa ajamaan kilometrejä joten Jenasta A9 pitkin kohden Berliiniä. Berliini - Warsova reitti on todella nopea jos liikennettä ei ole ruuhkaksi asti joten Warsovassa totesin keski nopeuden nousseen yli 100km/h mikä tarkoitti että ehdin nukkumaan muutaman tunnin. Ajatus oli ajaa SS1000 ja sitten poistua Via Balticilta pienemmille teille. Etelästä pohjoiseen SS1000 ajo onnistuu paremmin kun alle saa nopeaa reittiä ennen Baltian polkuja. Mennessä pohjoisesta tullessa tämä ei onnistunut (toki nukuin tullessa 6h) nyt tauko vain 3.5h.
Herätessä navigaattorilta meni puolituntia laskea ajo aika Tallinnan satamaan ja tulos oli 18:30 ilman taukoja. Vähän sitä ihmettelin mutta kun laite on koko reissun ajan osannut laskea oikein en alkanut kyseenalaistamaan. Tuo vain tarkoitti että pikku tiet on jätettävä väliin ja keskityttävä pelkästään ajamiseen koska tuohon aikaan minun piti olla laivassa. Paluumatkalla ei suurempia ongelmia reitti kun alkaa olla tuttu. Korvalehdistä alkoi nahka lähteä ja kypärän päähän laitto ja pois ottaminen alkio olla prk:tä ilmoille päästävä kokemus. Keräilin kuitteja saadakseni SS1000 kasaan ja lauttarannassa autoileva pariskunta sanoi nähneensä minut neljästi matkan aikana.
Tallinnaa lähestyessä tajusin navin virhelaskelman ja aikaa oli n 2,5h lautan lähtöön. Kilometrejä kasassa 2200, Ismo varoitteli ettei keskustan läpi pääse kun maraton juoksijat ovat vallanneet kaupungin niin päätin suorittaa lähestymis ajon idän kautta ja samalla ajella puuttuvia kilometrejä BB1500 ajoon.
Koska aikaa oli vielä Suomeen saavuttuani niin ajattelin mennä kotiin Mäntsälän kautta kuten vanhassa laulussa sanotaan. (tai sitten korotin kahvikupin hintaa pikku haasteessani Zoltanin kanssa

[viksa]

En kyllä muuta kehä kolmosen etelä puolelle.. Siellä on kahvikin niin kallista!