AR 15 kokemuksia

Alueelta on nähtävissä menossa olevat ajosuoritukset
Kerro milloin ja mitä olet ajamassa.
Alueen säännöt
Tälle alueelle kirjoitetaan vain ajosuorituksista.
Alue rajataan vain ajosuoritusta koskeviin kommentointeihin.
Pekka Autio
Jaloteräskankku
Viestit: 914
Liittynyt: 09 Touko 2009, 07:09
Kerho: mp69
Viesti:

Re: AR 15 kokemuksia

Viesti Kirjoittaja Pekka Autio »

Zoltan kirjoitti:
Timo Räisänen kirjoitti: Suurimman huomion vei kuitenkin Goldwingistin sivujen kukka-aiheinen yleisilme, ensin luulin tulleeni aivan väärille sivuille. ;)
Epäilen että maanviljeliä on alkanut puutarhuriksi ja tämä on joku mainoskikka :?: ;)
:o
Honda GL 1800 Goldwing
elpee
Valurautahanuri
Viestit: 101
Liittynyt: 20 Huhti 2009, 15:42

Re: AR 15 kokemuksia

Viesti Kirjoittaja elpee »

Timo Räisänen kirjoitti:
Pekka Autio kirjoitti:
Timo Räisänen kirjoitti: Loppupeleissä wingistit ovat hyvän estetiikan tajun omaavia henkilöitä.. :D
Siihen kuihtui allekirjoittaneen haave saada joskus Wingi. "estetiikan taju" mitä se on?
Suuri idolini Jeremias Aaron Cotton oli aikoinaan opiskellut nestetiikkaa , liekö sama asia....?
Juha Helin
RST-ahteri
Viestit: 565
Liittynyt: 07 Maalis 2009, 23:45
Paikkakunta: Loimaa
Viesti:

Re: AR 15 kokemuksia

Viesti Kirjoittaja Juha Helin »

Tuli myös ajettua eilen AR 2015. Olavin nuottien mukaan lähdin liikkeelle Loimaalta. Ensin Hämeen luontokeskus Forssan alapuolelta 2-tien varresta, siitä Someron kautta Saloon ja Teijon luontokeskus. Salossa tiputteli vettä ja visiiri sumeessa ajoin tietenkin harhaan, mutta lopulta Teijon tie löytyi. Teijon kohdalla kahteen otteeseen pari peuraa yritti jäädä Hondan alle siinä onnistumatta. Kemiönsaaren kautta Kasnäs. Vähän oli pallohukkaa missä se varsinainen luontokeskus oikein on. Parin lenkin ja opastaulun huolellisen lukemisen jälkeen löytyi sieltä mäen päältä oikealta. Rannasta veneiden tankkausasemalta nollakuitti niin tuli kilometrit kaikki kotiin. Seuraavaksi Perniön kautta Tammisaareen, jossa Rantapuistikko. Siitä Espoon Nuuksioon. Kehä ykkösen läpi 7 ja 6-teitä Kouvolaan ja siitä Särkisalmen ABC:n kulmapisteelle. Tie oli monin paikoin märkää, mutta itse säästyin kuuroilta. Savonlinnasta Riihisaaren luontokeskus/museo. Oli sama paikka josta otin aikanaan ekassa AR:ssa Olavin linnan kuvan. Silloinkin kaikenmoinen ajaminen oli kielletty alueella, mutta Hondaa se ei tuntunut haittaavan. Vielä viimeinen eli 7. kohde oli Rantasalmella Linnansaaren luontokeskus. Kolme kilometria suht mutkikasta soratietä. Kulmapistekuitti Varkauden ABC:ltä. Ajattelin että nyt tää loppu on helppoa kun kerään vain kilometrejä rauhassa ajellen. Mutta mutta. Varkaus - Mikkeli -välillä paljon uutta asfalttia, 80 rajoitus ja paljon turisteja => max 70 tultiin. Sitten vielä asfaltointi käynnissä ja kilometrien jonot. Huomasin muuten uudeen piirteen: perheillä on niin paljon tavaraa mukana että ne ei enää farmariin mahdu => he vetää perässään tavallista perävaunua, jossa on loput kamat. Näistä vaan on sitten tullut samanlainen hidastava elementti kuin karavaanareista- Tästä kaikesta jotenkin hermostuneena missasin vielä ABC Kuortin pisteenkin. Tulipa sitten vierailtua Heinolan ABC:llä. Tämän jälkeen ajo sujui kun oli moottoriteitä. Helsingiin tullessa tiputteli vettä, mutta Tampereen suuntaan loppui aika pian. Kuitti Lahdenperän ABC ja takaisin Helsingiin. Ilta jo pimeni ja Klaukkalan kohdalla alkoi armoton sade. Max-90-kymppiä ABC Deli Petikko, jossa ihmettelin että odottaako sateen loppumista vai mitä tehdä. Ei muuta kuin matkaan aika kovaan sateeseen. Sade loppui kuitenkin kuin taikaiskusta Lohjan jälkeen. Vielä kulmapiste Salon Piihovista ja kotiin suht lämpimässä pimeässä suviyössä. 1700 kilometriä ja muutama sellainen paikka jonne en varmaan ikinä olisi ajanut ellei olisi IBAF AR 2015 ajoa.
Mikään ei ole niin tärkeää kuin moottoripyöräily - eikä sekään ole kovin tärkeää
JukkaL
Pumpulipeppu
Viestit: 6
Liittynyt: 07 Touko 2012, 21:26

Re: AR 15 kokemuksia

Viesti Kirjoittaja JukkaL »

Olipa raskas ajo. Peba-ajoja ennen tätä vain neljä takana. Oli minulle kovempi kokemus, kuin kesäkuun alussa ajamani 2000k. Reissu alkoi Savonlinnasta, joten kaksi helppoa kohdetta (Savonlinna ja Rantasalmi) oli helppo napata alkuun. Ajo ei maistunut. Varmaan viiden-kuuden tunnin rupeama pimeässä ajoa jännitti. Eipä ole tullut ajettua pimeässä kuin viime vuosituhannella. Käännöspiste oli puolenyön maissa Iissä, jossa lisäsin Klanit Rukan alle. Lämmintä tuli, mutta ylävartalo pysyi viileenä (koska takin pistoke oli irronnut).

Nelostietä alaspäin oli tosi pimeää. Metsän eläimet hirvittivät, vaikka mopossani ovat lisäpitkät normaalin pitkän valon lisäksi (laittomat siis). Hirvivaaramerkit tuntuivat seuraava toisiaan. Pyhäsalmella alkoi jo olla hieman valoisampaa, mutta sumu ja kosteus haittasivat ajoa. Ekakertaa rautapeba-ajo historiassa väsytti ja nukutti, vaikka ajosää oli elokuun puolivälissä paras mahdollinen.

Olin jäänyt alkumatkalla aikataulusta jälkeen. Loppumatkalla sain jättämää kerättyä kiinni ja maalissa olin täsmälleen suunnitelmani aikataulun mukaan.

Väsytti ja vähän hatutti. Ei ollut sellaista voittajafiilistä, kuin aiemmilla reissuilla. Paikat eivät olleet kuitenkaan niin puutuneet kuin edelliskerroilla (kaasukäsi kesäkuun jäljiltä edelleen voimaton).

Kerroin perheenpäälle, että tässäpä taisi olla tämän kauden pitemmät ajoreissut....kolmen tunnin nokoset....ja sen jälkeen IBAn sivuilla suunnitelemassa seuraavaa peba-ajoa (mutta vasta ensi keväänä).....hullun hommaa :roll:

Päivitetäänpä tätä "pienellä" viiveellä: Tuli hylsy kuten ajokoordinaattori minulle puhelimessa myöhemmin kertoi Onneksi kilometrejä kuitenkin kertyi 1.601, joten yhden ajon sain plakkariin. Olin tarkastanut reitin pituuden kahdella karttaohjelmalla mutta näin kävi. Reitti Pyhäsalmeita Juvalle ei sitten ollutkaan minun karttaohjelmien mukainen. Mittarin mukaan kilometrejä kerty 1.759.
Viimeksi muokannut JukkaL, 22 Maalis 2017, 20:34. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Timo Räisänen
Jaloteräskankku
Viestit: 4105
Liittynyt: 07 Maalis 2009, 22:34
Kerho: IBAF
Paikkakunta: Vantaa

Re: AR 15 kokemuksia

Viesti Kirjoittaja Timo Räisänen »

Reissu ajettu ja olipa Voimauttava ajo, palautti uskon että tänäkin vuonna oli kesä ja pääsi ajamaan kesäkeleissä. Fiilis ajon viimeisillä sadoilla kilometreillä parempi ajon alussa.
Oli hienoa vierailla luontokeskuksissa ja parissa paikaa pitää mennä käymään oikein ajan kanssa. Viljapellot olivat Etelä-Suomessa näin kaupunkilaisen silmin kuin elovoveenatytön hiukset, kypsän keltaiset eikä puimurit ollet lettejä vielä katkoneet, hienoa. Varsinkin saaristomeren luontoksekukseen saapuminen oli upea kokemus kun aurinkopaisaa pilvettömältä taivaalta miltei tyynessä kelissä ja loppu huipennuksena merikotka liitelee keskuksen päällä toivottamassa tervetulleeksi.
Jäähdyttelevä Patarautahanuri
Jouoksa
Jaloteräskankku
Viestit: 1711
Liittynyt: 19 Huhti 2009, 17:52
Paikkakunta: Lohja

Re: AR 15 kokemuksia

Viesti Kirjoittaja Jouoksa »

Timo Räisänen kirjoitti:Reissu ajettu ja olipa Voimauttava ajo...
Erinomaista. Juuri tälläisia kokemuksia tarvitsemme syksyä varten - ja nythän siihen on ainakin säiden puolesta poikkkeuksellisen hyvät edellytykset.

Rautaperseajohan on parhaimmillaan eräänlainen prosessi, matka johonkin tuntemattomaan - oman itsensä ja ajatustensa tuntemiseen, jonka seurauksena on mahdollisuus kokea Timon kertoma uudistuminen ja voimaantuminen. Jokainen ajo muuttaa meitä johonkin suuntaan ja todelliset vaikutukset - varsinkin positiiviset - näkyvät vasta myöhemmin. Tämän mahdollistaminen vaatii tietenkin valmistautumista ... ajon kurinalaista toteuttamista, jopa kuuliaisuutta, alistumalla jonkun tahtoon ja määräyksiin... Tiukat rutiinit, säännöt, vuorokausi- ym määräyksineen ovat omiaan pitämään "ruumiin" kurissa ja vapauttamaan mielen fokusoitumaan siihen mikä kullekin juuri nyt on tärkeää ja oleellista. Tämä mielestäni eroittaa IBA-ajot muusta moottoripyörämatkailusta (kts. 5000K vs. SS3000).

Itse lähdin hakemaan tätä voimaantumista aivan uudenlaisella näkökulmalla, jonka tämänvuotinen, aivan erinomainen vuosiajo mahdollisti. Teemana itselläni oli ”vanhojen hyvien aikojen" ja ”mukavien kokemusten" muisteleminen. Ajamani ajoreitti oli lainattu Timolta, kiitos siitä. Lähes kaikkiin kohdepaikkoihin sisältyi monia muistoja, joista yritin löytää jonkun tärkeimmän jota voisi hyödyntää tai saada voimaa myös tulevaisuudessa.

En pyrkinyt suorittamaan mitään vaan keskityin kokemiseen, mieleen palauttamiseen ja niistä nousevien ajatusten pohdintaa. Koska kohdepaikat periaatteessa oli tuttuja, niin en uskonut tarvitsevani karttaa tms suunnistukseen, enkä myöskään aikatauluttanut ajoa, sillä aika on ”yleensä” riittänyt. Otin Timosta oppia myös siinä, että en herännyt väkisin, vaan lähdin liikkeelle sitten kun siltä tuntui ja siihen oli valmis.

Lähtöajaksi sattui tulemaan 7:31 kotia lähimmältä huoltoasemalta josta kohti Tammisaarta. Veneilyä harrastaneena Tammisaaren satamassa on vietetty paljon aikaa, mutta itselleni tärkeimpänä on ollut kävellä lasten kanssa vanhojen puutalokortteleiden välissä aistien jotain siitä rauhallisesta mutta työteliäästä elämänmenosta silloin ennen, josta voisimme oppia jotain… Vaikka itse kohde onkin satamassa kannattaa ehdottomasti uhrata 5 minuuttia ja ajaa lenkki vanhan kaupungin puolelle.

Teijon alue on kummallinen jopa ristiriitainen. Yhtäältä idyllistä vanhaa tai vanhan näköistä ja toisaalta väkisin tehtyä uutta. Myös retkeilyalue on jotenkin hieman ”epäaito”. Teijo on esimerkki siitä kun kaikki yritetään saada samaan paikkaan helposti käytettäväksi. Teijossa pidimme vuosia sitten yhden kansainvälisen ”tuotelanseerauksen”, mutta silloin se oli vielä – onneksi – enemmän entisellään. Nyt ei edes polttoainetta saanut mammutiksi kasvaneesta Marinasta. Kertookohan se ettei asiakkaita olekaan? Kun kerran Teijossa on, niin käykää katsomassa Suomen pienintä kivikirkkoa ja miettikää miksi ihmeessä sellainen on tarvittu. En tarkoita mitään perinteistä uskontoon tms liittyvää.

Kasnäs on itselleni saariston ykköspaikka, jossa voi ja on tullut vietettyä aikaa yksin, työn puolesta ja perheen kanssa. Siellä kokee jo olevansa ”ulkoluodolla”kiireen ulottumattomissa. Erinomainen kokouspaikka myös IBA-meetingille. Uusi silta on nostanut elämyksen uudelle tasolle, koska sieltä saa hienon perspektiivin yli saariston. Valitettavasti ajo ei anna aikaa käydä Bengtskärin majakalla, vaikka sinne pääsisikin suht. nopeasti veneellä, mutta siellä kannattaa käydä ja olla ehdottomasti yötä. Saa nöyränä tuntea jotain siitä sisusta millä Suomea on puolustettu – meitä varten.
Kasnäsin jälkeen joutui hieman keskittymään itse ajoon, sillä koska Teijon lenkistä ei saanut kuittia niin piti miettiä missä sen voisi kompensoida. Päätin ajaa Turussa Orikedon sijaan Raision puolelle vanhan BikeWorldin nesteelle, josta sitten Haltiaan Nuuksioon.

Nuuksion kansallispuisto on meidän ”lappi” jossa on kävelty, telttailtu jne. – vieraiden kanssa. Itselleni päällimmäiseksi on jäänyt se että mahdottomastakin voi selviytyä. Hieman ennen uutta luontokeskusta on oikealla ihan kunnon kallio jossa alan harrastajat harjoittelevat. 20v sitten jouduin kiipeämään sen ylös – vaikkakin yläköydellä varmistettuna. Jokin vedonlyönti tai muu IBA-ajoon verrattavissa oleva ”riitti” lienee ollut kannustuksena. Haltia muuten on tyypillinen kaupunkilaisille ja turisteille tehty pyydys… Varsinaiset retkeilymaastot olisivat olleet hieman kauempana, mutta ajo jatkuu…

Oman perheen kanssa vuosittainen vakio telttailu ja ”survival” kohde Nuuksion hässäkän sijaan on juuri Hämeen luontokeskuksen ja Liesjärven kansallispuiston maastot. Erittäin paljon rauhallisia kohteita jotka ovat riittävästi sivussa tieltä. Päälimmäisenä muistuu mieleen lasten kommentteja silloin kun he olivat pieniä, ja joita ei enää koskaan kuule – paitsi jos pystyy pitämään itsensä liikkuvana ja lastenlasten kanssa sitten ehkä… Hämeen luontokeskuksen sisäänkäynti on jännästi rannan puolella, mutta hyvin sinnekin pyörällä pääsi.

Seitsemisen kansallispuisto oli uusi tuttavuus ja muistuttaa siitä, että vielä on tulevaisuudessa paljon mielenkiintoisia paikkoja käymättä – lähelläkin.

Seuraavaksi sitten kääntöpaikka Helsinkiin. Timo käytti kotoista hemohessia kehä 3:lla, mutta itse ajoin varmuudenvuoksi Kehä 1:lle, Teijon kompensaatiota. Bensakuitti Länsi-Pakilan teboililta joka on nopea ja kätevä IBA-ajo tarkoitukseen ilman että suorin reitti oikaisee liikaa tai menee tiet sääntöjen vastaisesti päällekkäin.

Savonlinnaan siirtyminen olikin sitten IBA ajoa parhaimmillaan – rauhallinen ja tarpeeksi pitkä legi jossa ehtii ajatella… Päiväkin vaihtui yöksi ja Savonlinnaan saapuessa olikin jo pimeä. Vaatteitakin joutui lisäämään matkalla, sillä lähes 10 asteen ero vuorokausi lämpötiloissa tuntuu. Päätin lähestyä kohdetta keskustan ja torin kautta. Ehkä nopeampi yöllä kuin uusi tie – en tiedä. Loppu pitää vaan ajaa kävely- ja pyörätietä rantaa pitkin, mutta eipä siellä juuri muita näkynyt. Pyörän saa onneksi ihan oven eteen joten eiköhän sen valoissa kohde kuva onnistunut jotenkin. Myös bensakuitin saa kätevästi tienpäässä ylhäällä olevasta Neste asemalta.

Savonlinnasta kotiin olikin sitten hyvä ajatusten summeeraus legi, jonka pystyi ajamaan rauhassa omaan tahtiin. Lämpötila laski vielä toiset 10 astetta ja piti kaivaa sadetakkikin päälle. Kadutti että gerbiilit olivat kotona, sillä kukapa niitä nyt kesällä. 20:n asteen erot vuorokauden aikana tuntuu. Tie oli hyvin pitkälti uutta mustaa asfalttia, mutta onneksi wingissä on valot- Lisäksi uutta oli se että nykyisellä pääsi juuri ja juuri koko legin pysähtymättä. Johtuneeko pienemmästä kulutuksesta tai sitten jostain muusta.

Lopetus ajaksi tuli 02:35, eli hieman yli ”normaalin” 19 tuntia. Kokonaisaika on lyhyehkö, mutta minulle on ominaista ajatella ajaessa – ei tauoilla.

Mitä tästä jäi sitten käteen. Erittäin paljon vanhoja mukavia muistoja – onko niistä sitten mitään hyötyä, sen aika näyttää. Lisäksi 19 tuntia aikaa olla yksin itsensä ja ajatustensa kanssa. Kolmanneksi eikä vähäisempänä erittäin mukavaa ajoa poikkeuksellisen kauniissa säässä ja maisemissa.
Toivottavasti jää käteen myös vuosiajo, mutta senhän sitten ajotarkastus aikanaan selvittää.

Kaiken kaikkiaan erittäin hieno ja suositeltava ajo – kuten kaikki vuosiajot tähän mennessä. Vanhoja vuosiajoja kannattaa muuten myös ajaa ihan kokemuksen ja mielenkiinnon vuoksi ja saahan niistä perus tonnit. Tiedän että monet pystyvät " tehtailemaan" useita ajoja vuodessa, mutta itse olen iloinen ja ylpeä voidessani ajaa yhdenkin vuorokauden, varsinkin jos se on mielenkiintoinen ja haasteellinen.

Itse jäin miettimään muutamaa asiaa: Onko kiire jotain todellista vai pelkkä tunne jota pitää voida hallita? Mihin pakenisimme jos meillä ei olisi "kiire-korttia" käytettävissä? Voimmeko oikeasti hallita aikaa, vai onko se meidän ulottumattomissa mennen omaa tasaista tahtiaan? Onko tekemisemme sittenkin lähes ainoat joihin voimme vaikutta ja joita voimme hallita?
Timo Räisänen
Jaloteräskankku
Viestit: 4105
Liittynyt: 07 Maalis 2009, 22:34
Kerho: IBAF
Paikkakunta: Vantaa

Re: AR 15 kokemuksia

Viesti Kirjoittaja Timo Räisänen »

Jouni reitin niin kuvasi matkan upeasti että taidan jättää kirjoittelut sikseen , mutta tässä tässä ole täysin samaa mieltä.
Uusi silta on nostanut elämyksen uudelle tasolle, koska sieltä saa hienon perspektiivin yli saariston.
Näin sen näin ja koin.

Valitan kuvan huonoa laatua.
Jäähdyttelevä Patarautahanuri
Jouoksa
Jaloteräskankku
Viestit: 1711
Liittynyt: 19 Huhti 2009, 17:52
Paikkakunta: Lohja

Re: AR 15 kokemuksia

Viesti Kirjoittaja Jouoksa »

Timo Räisänen kirjoitti:
Uusi silta on nostanut elämyksen uudelle tasolle, koska sieltä saa hienon perspektiivin yli saariston.
Näin sen näin ja koin.
Yes!!

Toivottavasti jaat myös omat kokemuksesi ja ajatuksesi reitin varrelta eli siis kirjoitat matkakertomuksen. Olisi erittäin mukava lukea miten lähes saman reitin ja samat käyntipaikat voi eri silmin ja eri ajatuksin kokea eritavalla tai ehkä joltain osin myös samallatavalla.

IBA-ajojen hienous, nautittavuus ja houkuttelevuus on siinä, että vaikka ajo tai ajoreitti on sama ja vaikka toteutuskin olisi sama, niin kokemus on aina yksilöllinen. Vaikka ei voikaan tai tule pyrkiäkään samanlaisiin kokemuksiin, niin silti toisten kokemusten lukeminen avaa omaa näkökulmaa ja tuo uusia ajatuksia joiden pohjalta voi itse kehittää omaa seuraavaa ajoaan ja mahdollisesti saada siiitä irti jotain uutta, erilaista ja mielenkiintoista.
Vastaa Viestiin