Tämä retki oli IBAF kalenteriin merkattu tapahtuma ja innostuin siitä heti sen ilmestyttyä. Kuten aina näissä tapahtumissa ensi innostus oli laajaa ja ilmoittautuneita runsaasti. Lähtö päivän aamuna 28.7.2012 meitä oli Lahden Renkomäessä kuitenkin pois jäänneistä huolimatta 10 ukkoa odottamassa lähtöä suomen ääripisteissä käymistä. Tiedossa siis kaksi vuorokautta ja 2000 mailia pyörän sarvissa
Itse olin lähtenyt matkaan jo edellispäivänä tyttären kotiin Vantaalle mistä oli huomattavasti lyhyempi siirtymä Lahteen kuin omasta kotoa Kaustiselta.
Laukkuihin olin pakkaillut huomattavan määrän erinäistä moottoripyöräilyssä tarvittavaa vaatetusta… ns.pahan päivän varalle. Rohkeasti lähdin kuitenkin jo kotoa nahkapuvulla ajamaan ja en siitä sitten luopunut kuin vasta kotiin meno päivänä Pirkkalasta Kaustiselle. Sain laukkuihin mahdutettua siis gore puvunkin kenkineen…
Huonohkosti nukutun yön jälkeen starttailin Lahden suuntaan hieman ennen kolmea. Pimeää oli ja valojen suuntaus hieman pielessä eli taivaaseen näyttivät. Sumua oli suht runsaasti aamu varhaisella motarilla ja näkyvyys sen mukainen. Rauhallista tahtia ajellen siis Renkomäkeä kohti. Noin 20km ennen määränpäätä ohitin pari tutun liivin omistavaa motoristia ja sainkin kuulla perillä että he olivat ajaneet saman reitin vähän niin kuin ennakkona jota olimme nyt porukalla lähdössä ajamaan.
Aloitus kuittauksia jaeltiin virkavallan toimesta kun olivat sattumalta paikalla…keikka oli päällä mutta sen verran poliiseilla motoristi henkeä että osa porukasta sai nimet heiltä papereihin. Hieman ennen viittä oli karavaanimme valmiina lähtöön. Joukossamme muutama todellinen alan harrastaja ja heistä saimme letkaan kärkimiehiä. Oksasen Jouni oli suunnitellut etapit matkaa jouduttavan mittaisiksi ja kuitenkin helposti ajettaviksi. Päivän jo hieman valjetessa saavuttiin Heinävedelle ja Karvion kanavan nesteelle. Eka legi oli itselle kokonaan sellaista tuntuman hakua ja fiilikseen pääsyn tavoittelua.
Matka jatkui itään ja Ilomantsin Möhköön.Savotta kahvilassa joimme sumpit ja tarvittavan kohde käynti todistuksen teko. Ilma lämpeni ja kiittelin itseäni nahkapuvun valinnasta. Noin puolen päivän aikaan saavuttiin Lieksaan ja suomen kesä näytti parhaita puoliaan pyörän selässä matkaaville motoristeille. Reilun vartin tauon jälkeen sen suurempia vitkuttelematta(tässä vaiheessa jo kuului hyvän henkistä huulen heittoa)jatketaan Puolangalle. Täällä oli joku tuntematon kanssa motoristi sitten ajanut liikenteen jakajaan ja oli ambulanssi henkilöitten paikkailtavana. Aina harmittaa kun moista näkee….
Jatkoimme matkaa Roihin ja saavuimme Napapiirille noin 18 aikaan. Edelleen matkan teko tuntui hyvältä ja odottelin jo kovasti pohjoisen maisemia. Saariselälle saavuttaessa sitten odotusta palkittiin,hienoja maisemia todellakin ja matkamme vielä jatkuisi ylöspäin. Hotelli Inarista Jouni oli varannut huoneet ja meno matkalle napattiin avaimet. Pienestä tihku sateesta huolimatta lämpötila pysyi kuitenkin yli 10 celsiuksen. Hieman ennen puolta yötä saavuttiin Nuorgamiin ja tankkauksen jälkeen oli sitten edessä paluu omia jälkiä takaisin Inariin. Ei voi vieläkään muuta kuin ihastella Utsjoen ja Nuorgamin maisemia…sinne täytyy joskus mennä oikein ajan kanssa. Itse kun olin ekaa kertaa noin pohjoisessa suomessa.
Hieman kahden jälkeen yöllä oltiin majatalon ovella ja marssimme sisään. Huoneita ei oltu sen kummemmin etukäteen jaettu vaan saapumis järjestyksessä valikoitui kämppis… nopeasti ilta toimet ja päätä tyynyyn. Sen vois vielä kertoo että kämppis oli varautunut pienen brandy pullon muodossa ilta myssyyn ja tämän aarteen hän jalomielisesti jakoi kanssani…. suur kiitos siitä. Ei kuulemma kauaa Hanhikoski ollut nukkumattia odottanut kun jo kuorsaus kuului. Herätyksen kuitenkin muistin laittaa ja se näytti että herätykseen olisi 3h ja 57 min.
Kauniita unia siis.Aamutoimien ja aamupalan jälkeen oltiin sitten taas itse asiassa eli toinen vuorokausi valmiina alkamaan. Sää oloja tutkiessa kävi mielessä ajatus että joko olisi aika kaivaa gore esiin mutta päätin kuitenkin jatkaa samalla varustuksella eteenpäin. Soittelin myös kotiin ja sain kuulla että pohjanmaalla riehuu ukkos myrskyt…Kuitenkin heti aamusta huumori kukki ja hyvillä mielin eteenpäin. Ei siellä enää iltapäivällä voi olla sadetta. Letkassa ajaminen on ihan eriä mitä itse on tottunut ajeleen. Kun kärki menee sitä tasaista niin haitari liike karavaanissa voi olla useiden minuuttien mittainen. Tasaisesti kiiruhtamalla saavutaan Käyrämöön ja ohjelmassa tankkausta ja henkilökohtaista huoltoa. Nahkapuku oli edelleen mielestäni oikea valinta.
Roi ohitettiin nopeaan ja ensi kertaa tuntui matkan teko tervan juonnilta… oikeaa asentoa ei sitten löytynyt millään. Tulihan siinä sitten rimpuiltua jos millaisissa akrobaatti asennoissa. No matka kuitenkin jatkui ja alkoi se fiiliskin löytyä. Oulussa vähän yhden jälkeen…yksi mies oli porukasta kadonnut. No ei ollut aikaa suuremmin häntä odotella mutta Jouni lähti kiertämään lähellä olevia huolto asemia… Pääjoukko kuitenkin kasassa ja lähdettiin laskeutumaan Kokkolaa kohti. Jouni tavoitettiin yksin hieman Oulun jälkeen.
Tosi vaihteleva ja mielenkiintoine”KASI”tie vei matkaa eteenpäin ja hieman ennen neljää tankkaus Heinolankaaren ABC.illa.(Matkaa suoraan kotiin n.45km. Hieman kiertäen 1900...) Avasin takin auki hieman Kalajoen jälkeen ja sehän tiesi sitä että alkaa sataa, vettä tuli vain muutaman kilometrin matkalla mutta se ehti kastella kunnolla.
Tässä joukkomme supistui kun yhden matkalaisen takasesta alkoi wursti paistaa. Koitin soittaa kaverilleni joka on rengas liikkeessä töissä mutta apua ei ollut tähän hätään saatavilla. Hänen osalta siis ss2000f päättyi hieman liian aikaisin.
Mutta 8 miestä edelleen mukana laskeuduimme Raippaluotoon. Hieno paikka ja hyvää palvelua saimme ,täältä myös otettiin kohdetodistus. Kun lähdemme eteenpäin pian joukostamme kadonnut tulee meitä vastaan. Ei ole paljoa jäljessä. Jouni käy jututtamassa mutta palaa letkaan yksin. Vaasan Kiitokaaresta lähdemme sisämaan suuntaan ja haemme kuittia Lempäälän Pirkanhovista. Jos on kasi tie puuduttava niin ei se tuo vaasa-jalasjärvi-pirkkala välikään mitään suurta näkymä nautintoa tuo. Pirkanhovissa fiilikset korkealla ja ajo maistuu.
Sitten haussa retkemme eteläisin piste eli Hanko, hieman ennen Saloa alkaa taivas tummua muutenkin kuin illan hämärää. Taivaan leveydeltä alkaa salamointi ja sitä jatkuu sitten pidemmän palan. Jossain vaiheessa joudutaan sadekamppeet kaivaa päälle ja matka jatkuu hieman kosteammissa merkeissä. Saavumme Hankoon Abut yhden aikaan ja mieli on hyvä vaikka vettä viskoo. Nyt on Finlandia ajettu,enää puuttuu se ss 2000
joten ei kauaa huoltiksella notkuttu kun jo nokka kohti Lahtea. Vettä ripsii tasaeen koko matkan ja ajamme varmistus koukun Orimattilan kautta. Saadaan muutama ekstra kilometri taskuun. Renkomäki hieman ennen neljää. Ajo suoritettu ja lopetus kuittaukset saatu. 3420km ja 47h! Ei mitenkään paha rasti Jatkan hetimiten eteenpäin kun tarkoitus yöpyä Pirkkalassa ja mitä nopeammin lähtee sen nopeammin perillä. Hieman puoli seitsemän jälkeen saatan painaa pään tyynyyn ja antaa unen tulla. Reissu tehty pääosin, enää pikku siirtymä kotiin tiedossa.
Viikonlopun km saldo mulla oli n.4400km pyörän sarvissa. Tästä sitten on hyvää harjoitusta vaikka SS3000 varten.Kiitoksia kaikille matkalla olleille
T:Harri Hanhikoski Rautaperse Busanisti
PS:Kiitos Kirsille että jaksat ymmärtää tätä mun harrastusta
e:ajoaikaa korjaitu yleisön painostuksesta
! Olisko (toivottavasti) kuitenkin 47h?