NG 72 kesällä 2011

Täällä voit kertoilla matkakokemuksiasi. Pidemmät ja etenkin kuvalliset tarinat pyydetään edelleen muokkaamaan webbisivuiksi, jolloin ne voidaan koota webbisivujen tarinalinkkisivulle.

NG 72 kesällä 2011

ViestiKirjoittaja Jutale » 24 Syys 2011, 13:25

Ajatus NG 72-ajosta alkoi kiinnostaa Konepyöräklubin järjestämän Juhannusjamboreen 2010 aikoihin. Päätimme ajoittaa seuraavan kesän lomamatkamme niin, että menomatkalla ajettaisiin Norjasta Gibraltarille. Ajoimme ensin keväällä SS2000-ajon, koska se oli yhtenä vaatimuksena, ennen kuin voi suorittaa NG 72-ajon.
Kesä 2011 koitti ja matkamme Norjasta oli määrä alkaa perjantaina 29.7. Matkaan lähdettiin Siikaisista keskiviikkona 27.7. pyörällä merkiltään BMW K 1600 GTL. Yövyimme Rovaniemellä ja tulimme Honningsvågiin Norjaan torstaina. Honningsvåg on pieni kylä, kolmisenkymmentä kilometriä ennen Nordkappin niemeä. Olimme tilanneet huoneen Vandrarhejmistä, yöpyminen oli huomattavasti edullisempaa, kuin paikallisissa hotelleissa ja hintaan kuului hyvä aamiainen. Tapasimme siellä kaksi englantilaisherraa, jotka olivat jo käyneet Nordkappissa ja olivat lähdössä etelään päin. Herrat olivat liikkeellä Triumph Bonnevilleillä ja aikoivat ajaa seuraavana päivänä Altaan asti, parisataa kilometriä. No siitähän jutun juurta syntyi, kun kerroimme, että aiomme ajaa Saksaan Aacheniin 3200 kilometriä, meillä oli siellä hotelli varattuna lauantai-illaksi. Olimme ajatelleet pitää yhden pidemmän yötauon ja muut pysähdykset olisivat tankkauspysähdyksiä, n. 300 km:n välein.
Matka alkoi. Hoidimme aloitustankkauksen Honningsvågin Shellillä, koska se on lähin ja ehkä ainoa huoltoasema niillä main. No tietenkään automaatti ei antanut kuittia, joten sitten vaan huoltamoon pyytämään kassalta kuittia. Kuitin teko sujuikin mallikkaasti ja huomasi, että näitä kuitteja oli tehty ennenkin ja vielä leimakin saatiin. Sitten ajoimme Nordkappin niemelle, ilma oli lämmin, 14 astetta, mutta sumu oli niin sakea, että paikoin näkyvyys oli todella huono, vauhti oli sitten sen mukainen. Saimme ajosuorituksen todistajalomakkeeseen espanjalaisen motoristipariskunnan nimet. Nordkapp-halliin pääsi vasta klo 11 tekemään ostoksia ja kun ovet aukesivat, syöksyimme ostamaan matkamuiston ja sieltä saimme kuitin, joka kertoi matkan aloitusajaksi 11:06. Tämä taas tarkoitti sitä, että meidän oli saavuttava Gibraltarille maanantaina 1.8. klo 11:06 mennessä. Olimme käyneet syksyllä 2010 tarkastamassa Nordkappin niemen, joten tiesimme varautua kylmään säähän. Niinpä meillä olikin sivulaukussa kevyttoppahaalarit, jotka puimme ajovarusteiden päälle sumuisella Nordkappilla. Haalarit osoittautuivat aivan nappivalinnaksi tulevina yön tunteina. Seuraavalla matkalla meillä onkin sitten vähemmän tilaa vievät lämpöliivit mukana.
Matkalla Nordkappista Muonioon tapasimme lukuisia poroja ja jouduimme muutaman kerran pysähtymään, kun niitä parveili tiellä. Muutama jopa innostui kannustamaan ajoamme hölkkäämällä vierellä palan matkaa. Viimeisen tunnelin ulostuloaukolla näkyi pelkkää sarvea. Sitä oli tultu koko suvun voimin yöpymään tunneliin ja pääsimme varoen kiertämään joukkion. Tultuamme ulos tunnelista, meitä odotti tien sivussa vielä kymmenen poron tarkkailujoukkue. Altan jälkeen oli muutama kilometri tietöitä, asfaltti oli rouhittu pois, joten se hidasti matkan kulkua. Tulimme Suomen puolelle Muonioon ja tankkasimme automaatista. No automaattipa ei antanut kuittia, joten taas huoltamoon pyytämään kuittia. Kassatäti ei osannut tulostaa uutta kuittia, eikä tehdä paperikuittia, kun hänellä ei ollut mitään paperiakaan (??). No korjaamon puolelta löytyi palvelunhaluinen nuori mies, joka lupasi laittaa koneeseen kuittipaperia. Vihdoin ja viimein kuitti saatiin.
Matka jatkui Pajalaan Ruotsin puolelle, ilta alkoi pimetä ja lämpötila laskea. Toppahaalarit pääsivät oikeuksiinsa, yö oli kylmä. Pajalan jälkeen oli taas tietöitä, mikä hidasti matkan tekoa. Liikennettä oli jonkin verran, mutta matka meni hyvin, emmekä törmänneet mihinkään isompaan eläimeen, pikkuvipeltäjiä toki näimme. Huoltoasemilla oli väkeä myös joka lähtöön, olihan perjantain ja lauantain välinen yö. Olimme Tukholman kohdilla lauantaiaamuna kuuden aikaan, ilma oli uhkaavan sateinen ja tuuli oli melkoinen. Ja vielä oli ajettavana puolet ensimmäisen ajopäivän matkasta ennen yöpymistä. Matka jatkui Ruotsin läpi ilman kommelluksia, Malmön kohdalla uskaltauduimme riisumaan haalarit ja jatkoimme matkaa Juutinrauman sillan yli.
Puttgardenin lauttamatka meni sujuvasti, ruuhkaa ei ollut. Saksassa olikin sitten taas kylmä, alle 15 astetta. Sadetta emme kuitenkaan saaneet kuin pari pientä kuuroa. Bremenin ja Dortmundin välillä oli aika ajoin tietöitä.
Vihdoin koitti lauantai-ilta ja kello oli puoli yhdeksän, kun kaarsimme varaamamme hotellin pihaan. Viimeiset kymmenet kilometrit ennen majapaikkaa olivat todella pitkiä. Mikäli hotellia ei olisi tilattu etukäteen, olisimme luovuttaneet aikaisemmin ja jääneet johonkin moottoritiehotelliin, emmekä olisi välttämättä saaneet niin monipuolista aamiaista. Olimme paikallamme 12 tuntia ja matka jatkui sunnuntaiaamuna yhdeksän maissa haalarit päällä, mielessämme se, että Gibraltarilla pitää olla maanantaiaamuna klo 11:06. Navigaattori näytti tässä vaiheessa, että olemme perillä seitsemän aikaan aamulla, joten ylimääräistä aikaa oli nelisen tuntia. Matkaa oli jäljellä 2300 km.
Tulimme Ranskaan ja sää suosi, oli tosi lämmin. Pariisin kohdalla meni ruuhkissa hirveästi aikaa, joskin jonot liikkuivat koko ajan ja matka jatkui, vaikkakin hitaasti. Pääsimme iltasella Espanjan puolelle ja siellä kun yöllä on pimeää, se tarkoittaa, että on todella pimeää. Jouduimme keskelle tietöitä, kaistat olivat täynnä heijastavia kartioita ja tolppia ja liittymät oli merkitty todella heikosti. Näytti siltä, että tietyöt olivat olleet käynnissä jo pidemmän aikaa. Siellä sitten sukkuloitiin kieli vyön alla. Turvavälit ovat tärkeät, varsinkin Espanjan yössä, koska teillä on paljon eläinten raatoja. Tankkasimme Espanjassa kolme kertaa, auki olevia huoltamoita saikin sitten yöllä etsiä ja kun sellainen löytyi, piti antaa luottokortti tai rahaa kaltereiden taa, vasta sitten aukesi bensanjakaja. Pääsimme Gibraltarin lähistölle maanantaiaamuna yhdeksän aikaan. Minkäänlaista ruuhkaa ei ollut, kun joistain matkakertomuksista on saanut lukea, että matka voi venyä pitkäksi, kun joutuu odottelemaan jonoissa. La Lineasta Gibraltarille menevät tiet ovat kapeita, joten jos sattuu sinne ruuhka-aikaan, voi aikaa kulua yllättävän paljon. Jouduimme Espanjan ja Gibraltarin rajalla passitarkastukseen ja Gibraltarille mentäessä pitää ajaa lentokentän läpi, joten siinä jouduimme odottelemaan liikennevaloissa ohimenevää lentokonetta. Näiden pysähdysten jälkeen olimme Gibraltarilla lopputankkauksessa klo 9:17. Matkamme oli päättynyt. Saimme ajosuorituksen todistajalomakkeeseen kaksi nimeä huoltamolta ja leimat. Olo oli huojentunut ja tuntui, että oli tehnyt jonkun suuremmankin sankariteon. Ja hikeä pukkasi toppahaalareiden alla.
Gibraltarilta päätimme lähettää postikortit Suomeen. Otti kotvan löytää postikortteja myyvä kioski. Sitten piti mennä postiin ostamaan postimerkkejä. Sattui niin, että oli 1.8. ja paikallisten asukkaiden eläkkeiden maksupäivä ja kaikki olivat lähteneet postiin sinä aamuna. Kun oli jonkun aikaa jonotettu, huomattiin seinällä kyltti, että eurot ja luottokortit eivät käy, pitää maksaa paikallisella rahalla. No sitten menimme läheiseen pankkiin jonottamaan ja vaihtamaan englannin puntia. Ja taas takaisin postijonoon. Vihdoin ja viimein saimme postimerkit ostettua ja laitoimme kortit postiin. Gibraltarista jäi sellainen mielikuva, että aika oli siellä pysähtynyt ja kaikki tapahtui hidastetusti. Liekö oma väsymyksemme vaikuttanut tähän mielikuvaan.
Matka onnistui hienosti ja jos ajaisimme sen uudestaan, tekisimme saman reittivalinnan, eli pohjoisesta etelään läntistä reittiä pitkin. Myös lähtöaika oli hyvä, koska saavuimme perille ennen päivän ruuhkia. Ja yhden yöpysähdyksen taktiikka toimi myös hyvin.
NG 72:sta toipumiseen meni pari päivää, jotka vietimme Malagassa.
Paluumatka Suomeen tultiin lomaillen ja maisemia katsellen.
Ajomme tarkastus kesti IBA:lla nelisen viikkoa, onnistunut suoritus ilmoitettiin 11.9. Voi sitä ilon ja onnen määrää, kun nimemme näkyivät IBAn sivuilla.
Matkalla olivat Jukka ja Nina
Viimeksi muokannut Jutale päivämäärä 26 Syys 2011, 13:37, muokattu yhteensä 1 kerran
Jutale
Pumpulipeppu
 
Viestit: 6
Liittynyt: 28 Kesä 2011, 19:00

Re: NG 72 kesällä 2011

ViestiKirjoittaja jussi613 » 25 Syys 2011, 20:56

onnex olkoo. tiesin että konepyöränklubin juhannus jamporeen jälkeen? maistelin/haisteli et jukka/nina suunnitteli jotain "extriimiä" mulla haaveena "vain" sari kanssa.hieno juttu!! nyt taas kerholle uusi suoritus. :)
T.jussi
SS1600K + 3xSS1000 + SS1000FIN + AR12 + SS2000K + BB2500K + BB2500KGOLD + BB3000GOLD + karhukierros ss1000 + AR13 + AR14
jussi613
Tinatakamus
 
Viestit: 86
Liittynyt: 23 Tammi 2011, 13:13
Paikkakunta: Pori

Re: NG 72 kesällä 2011

ViestiKirjoittaja WesaH » 25 Syys 2011, 21:30

Onnieksi olkoon!
Nyt on taas näyttöä läntisen reitin toimivuudesta.

Wesa
Avatar
WesaH
Täyden kympin perse
 
Viestit: 763
Liittynyt: 25 Kesä 2009, 00:13
Paikkakunta: Helsinki

Re: NG 72 kesällä 2011

ViestiKirjoittaja Jouoksa » 26 Syys 2011, 08:22

WesaH kirjoitti:Onnieksi olkoon!
Nyt on taas näyttöä läntisen reitin toimivuudesta.

Wesa


... ja yhden tauon taktiikasta.

Onneksi olkoon ja tervetuloa Nordkapp - Gibraltar "klubiin".
Jouoksa
Jaloteräskankku
 
Viestit: 1707
Liittynyt: 19 Huhti 2009, 17:52
Paikkakunta: Lohja


Paluu Matkakertomukset

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa