Moi!
Eipä pitäisi koskaan kirjoitella etukäteen reissuja päättyneeksi!
Startti aamulla Rovaniemeltä klo 08.00 raikkaassa +4 asteen kelissä. Aurinko paistoi ja matka taittui mukavasti kohti etelää elokuun maisemia ihaillen. Uljuan tekoaltaan kioskilla kahvitauko ja Viitasaarella tankkaustauko. Keli lämpeni ja oli loistava ajaa ja katsella niitä maisemia. Ainakin järvisuomessa. Kunnes takana oli 816 kilometriä ja lämpimän saunan kuva jo pyöri mielessäni, niin silloin se tapahtui! Ajoin muutaman auton jonon perässä mittarinopeudella 110 km/h kunnes pyörästä alkoi kuulua jumalaton kolina. En tiennyt mitä tapahtui, mutta tein hallitun pysäytyksen valtatieltä erkanevalle soratielle, jossa pyörä ylös keskituen varaan. Mielessäni pyöri hajosiko nyt se paljon mainostettu perä? Vai mitä hittoa oikein tapahtui! Yleissilmäys pyörään kardaanin kohdalle ja sitten moottorin kohdalle mutten havainnut mitään ihmeellistä. Sitten vilkaisu takarenkaaseen ja siellä olikin sitten uskomaton näky. Renkaan sivusta oli mennyt lävitse 120 mm teräspultti siten että kanta oli renkaankulutuspintaa vasten ja kärki oli reilusti pinnojen tasalla.

Renkaassa oli ilmaa vielä sisällä. Rengasta kun pyöritti niin pultti otti kiinni sisälokasuojaan ja oli lyönnyt siihen reiän.

Samoin kardaanin suojaan oli tullut naarmuja. Myöskin vanteeseen oli tullut noin sentin matkalle pahat jäljet ts. kolo.

Onneksi oli taivaankappaleet kohdallaan, sillä pultti ohitti jarrusatulan 1-2 sentin etäisyydeltä ja mikäli se olisi siihen osunnut olisi takapyörä yllättäen pysähtynyt ja jälki olisi saattanut olla todella ruman näköistä. Oli myöskin milleistä kiinni että pultin kärki ei osunnut sisälokasuojan kärkeen, jolloin se olisi mennyt suurella todennäköisyydellä erittäin pahaan kuntoon.

SPOT jämähti siis Mellilään ja sitten soitto Maukalle ja tunnin kuluttua kuorma-autolla pyörä Turkuun TR-pyörään. Pultti ei meinannut irrota rengaasta vaikka apuvälineinä olivat tongit ja vasara. Renkaat olisivat menneet joka tapauksessa vaihtoon tällä viikolla, joten olisiko siltä osin onni onnettomuudessa! Se oli sitten ensimmäinen kerta Sotanorsun 181 399:n kilometrin taipaleella kun sitä ei siirretty ajamalla pois tapahtumapaikalta! Honra-miehet pääsevät kuittaamaan

. Rengasrikkoja on kyllä mahtunut joitakin pyöräilyhistoriaani. Jopa SS5000 ajosuorituksen yhteydessäkin. Tämä oli kyllä näistä rengasrikoista vaarallisin. Muidenkin hajonneita renkaita on tullut nähtyä ja ihmeteltyä mutta voin vakuuttaa tämän olevan erikoisin tapaus jonka olen koskaan nähnyt! Kiitokset Maukalle avusta. Palkinto virvokeita tarjoillaan sopivissa tilaisuuksissa
PS. Ei tästäkään mitään traumoja ajamisen suhteen jäännyt ja matka jatkuu. Paljon kun ajaa niin joskus osuu kohdalle. Vaikka usein teoillaan voi merkittävästi vaikuttaa tapahtumien kulkuun, niin loppu peleissä kaikki on kuitenkin korkeimman kädessä.
-Harri.mopomies-