Tässä vuosien mittaan olen saanut hirveen yhden osuman (onneksi kotilolla) ja kaksi kertaa on ollut aivan helvetin lähellä; musta on tullut hieman yliherkkä noiden sarvipäiden suhteen. Ajattelin ajoa suunnitellessani että tällä reitillä - vaikka tylsä onkin - on nopeuden lisäksi puolellaan se etu, että ensimmäinen 750km ja viimeinen 150km on motaria, eli lähes koko matka riista-aitojen välissä. Kun lähtö oli ajatus tapahtua 00:00, tarkoittaa se "turvallista ajoa" sekä auringon nousuun että ajon lopussa iltahämärässä. Suunnitelma oli siis tämä, mutta eikös joku sanonutkin että "hyvin suunniteltu on vielä kokonaan ajamatta"?
Toissapäivänä yritin sitten käydä nukkumaan joskus vähän viiden jälkeen iltapäivällä - no eihän siitä mitään tullut kun yli puoli vuosisataa on kroppa tottunut nukahtamaan vasta kympin uutisten jälkeen, joten "nukkuminen" muuttui levottomaksi pyöriskelyksi, jonka ohessa taisi tulla jopa tunnin verran sellaista koiranunta. Kyllästyin pyörimään bunkassa ja päätin lähteä tien päälle tuntia etuajassa (ISO VIRHE!). Aloituskuittiin Eltsun Unskalta ajaksi 22:59 ja eturengas Tarvontielle. Ykköstie on nykyisin valaistu Saukkolan liittymään (abt. 75km) asti, joten matka alkoi mukavasti. Mutta jo paluumatkalla Turusta alkoi nukkumattomuus tuntumaan ja ajo oli sellaista väkisin puurtamista ja tervan juomista. Tampereen pisto meni vielä hammasta purren ja kypärään lauleskellessa (Schuberth -areenalla esiintyi lähinnä Haloo Helsinki...
). Ensimmäinen vastoinkäyminen tuli sitten länsi-Keimolassa, josta ei ollut kuittia tarjolla. Onneksi mittari kuitenkin varoittia asiasta, joten päätin ajaa jollekin toiselle huoltsikalle kolmoskehällä, onhan noita. Tankkaus ja kuitti lentoaseman StYkköseltä klo 05.30 ja kohti Mikkeliä. Nyt oli jo pakko pysähtyä pari kertaa hölkkäämään YksiPaikkaisenUrheilupyörän ympäri ja pomppimaan kyykkyhyppyjä - noilla tempuilla sai nukutuksen karkoitettua noin tunniksi kerrallaan. Mikkelissä Pitkäjärven ABC:llä tuli sitten bingo: tankki piripintaan ja napista kuittia... Ei mitään, nada, ...ttu! Ihan ensimmäiseksi muutama valokuva pyörästä, rekisterikilvestä, mittarista, piha-alueesta, taisinpa jonkun selfienkin siinä hätäpäissäni ottaa... Onneksi kello oli melkein kahdeksan ja ravintola auki, joten sieltä ensin varmuudeksi suffelikuitti ja sitten selvittelemään onko tankkauskuittia mahdollista saada jotenkin "konttorin puolelta". Kassamisu ei tiennyt tyypilliseen tapaan mistään mitään, mutta haki pomonsa paikalle, jonka kanssa kuitti sitten järjestyi, vaikkakin aika nihkeästi. Aikaahan tuohon paloi, mutta laskin olevani edelleen aikataulussa kun käänsin YPU:n eturenkaan kohti Stadia. Mutta kun nukutti... Ensimmäisen happihyppytauon jälkeen aloin miettimään realiteetteja; todennäköisesti pysyisin tällä systeemillä hereillä loppuun asti ja kiitos nopean reitin ehtisin ajoissa perille, mutta onko tässä mitään järkeä? Turvallisuus saattaa olla vähän niin-ja-näin... Pikainen karttaharjoitus päässä ja harjoituksen tarkastaminen navista kertoi että jos kääntyisin takaisin Ylämyllyn sijasta Imatralta, riittäisi matka perustonniin ja aikaa kuluisi noin 4,5 tuntia vähemmän, voisi pitää kunnon lepotauon ja silti se himoittu hihamerkki kolahtaisi eteisen kynnykselle... Jep, tämä olisi uusi suunnitelma! Uusi plaani ja tieto mahdollisuudesta kunnon lepoon piristivät miestä kummasti, niin paljon että ei edes harmittanut kun Vaaralan ABC:n kaikki mittarit herjasivat kuittipaperin puutetta, päätin ajella tankkaamaan Sipoonlahden Nesteelle (VIRHE) ja Haloo Helsinki veti "Pulp Fictionia" Schuberthissa. Kyllä tää vielä iloksi muuttuu...Motarinpätkä Koskenlylästä Haminaan oli mulle uusi tuttavuus, hyvähän sitä oli lasketella suurinta lain sallimaa kun muita kulkijoita ei juuri ollut, taitaa tuon itänaapurin taloustilanne verottaa kuljoidenkin määrää. Mies oli jo niin pirteä että hetken tuumin josko sittenkin ajaisin Ylämyllylle alkuperäisen suunnitelman mukaan... No onneksi tuossa kohtaa järki voitti ja otin kääntökuitin Vuoksenniskan Nesteeltä puoli kahdelta ja pidin sellaisen kunnon breikin kahvilan terassilla - imeskelin pinkkiä Magnumia ja salamipanniinia ja pahaa kahvia tunnin verran ennen kotimatkaa. Kulmapiste suffelikuitilla (tai jos totta puhutaan niin se oli taas pinkki Magnum... nams) vielä Kotkasta ABC Amiraalista ja lopetuskuitti Eltsusta 17:49. Kokonaisaika 18h48min, tauoista siivottu ajoaika 17h23min ja kilometrejä 1.626, tulipahan ajeltua.
Sitten jälkipyykkiä: Oli suorastaan kuningasluokan hölmöys lähteä moiseen ajoon nukkumatta, lapsikin ymmärtää että se ei voi päätyä hyvin. Kun kuitenkin halusin pitää kiinni noista riista-aidoista pimeän aikaan, olisi suunnitelma pitänyt kääntää ympäri, eli olisi pitänyt nukkua kunnon yöunet ja lähteä aamulla levänneenä "vastapäivään", jolloin 700km motaria olisi ollut myös yöllä, ajon lopussa vain. Toinen moka tuli tehtyä - muka piristyneenä - kun päätin vaihtaa tankkauksen Vaaralasta Sipoonlahdelle; eipä käynyt mielessä että se oli kulmapiste! Äsken katsoin että Google Maps ajattaisi tuon välin Sipoon ja Landbon kautta, ei Kehä kolmosen kautta. Tuossa taitaa hävitä reilu 10km, joten on ihan siinä riittääkö kilometrit mihinkään. Jos ei riitä niin tulipahan kokemusta. Ylpeä olen itsestäni kun pystyin kuitenkin yliväsyneenä luopumaan alkuperäisestä plaanista ja myöntämään realiteetit, enkä myöskään alkanut lipeämään uudesta suunnitelmasta vaikka hetken tekikin mieli.
-jp-
