Moi!
Ajo oli ja meni!
Turusta lähdettiin nollakelissä ja ajeltiin ensiksi Mynämäelle ja sitten takaisin Raisioon, jotta päästiin uudestaan suunnistamaan kohden pohjoista
Enimmäkseen kuivalla asfaltilla, mutta paikoitelllen myöskin "hyvin" suolatulla märällä asfaltilla edettiin Tampereen, Jyväskylän ja Oulun kautta Napapiirille. Minkä ihmeen takia ne pitkät suorat Pulkkilan jälkeen on varustettu 80 Km/h rajoituksilla ?. Pimeää, joo niin oli..., kyllä tuolle pätkälle kuuluisivat vaihtuvat nopeusrajoitustaulut, kuten varmaan moneen muuhunkin paikkaan...
Kemissä oli IBA -kuljettaja vastassa meitä haastattelemassa/moikkaamassa, ja samalla etelän pikku pakkaset olivat muuttuneet jo -11 C lukemiin. Ennen Kemiä on tosi puuduttavat tietyöosuudet. Napapiirille asti todellista "nastantappokeliä". Joulupukinpajan jälkeen alkaa talvi. Siinä risteyksessä meinasin ajaa kolarin vanhan Transporterin kanssa, kun oletin että "ulkomaan elävä" kääntyy huoltoasemalle ja tulee ns. "oikea/vihreä vs. oikea/vihreä" tilanne, mutta eipä tullutkaan kun kaveri jatkoikin suoraan minun ja Matin välistä, sillä seurauksella että aivan tolkuttoman pomppuisesta tienpinnasta johtuen jarruttaminen oli yhtä tyhjän kanssa ja minä pompin keskikantturan kautta poikittain "jorpakkoon" kaverin väistäessä lumipenkkaa hipoen pientareen puolelle ja sivulaukun ja auton väliin jäi varmaankin sellainen Ts:n tiistai numeron verran, ja se ei totisesti kovin paksu ole...,kaveri tuli hieman hätääntyneenä autosta ulos ja englannilla kysymään miten kävi, ja totesin . "Että ei tässä mitään, mutta jos viitsit hiukan työntää niin saan pyörän käännettyä paremmin sinne päin minne olin menossa". Mattikin oli jo tehnyt käännöksen ja oli tulossa takaisin päin. No näitä välillä sattuu...
Lunta oli paljon pakkastakin oli riittämiin, sillä Saariselällä mittari näytti jo -18 C lukemaa. Vikajärvellä piti irroittaa tuulilasin koroteosa, kun meni umpijäähän, eikä näe kunnolla ylitse. Se on kovaa hommaa kun viimeiseltä yöhuoltoasemalta Napapiiriltä on taivalta 673 km Honningsvågiin ilman sisä kaffeita (Valinta kysymys, kuka tämän(kin) suunnitteli ???). Toki Napapiiriltä oli termari tankattu ja sitä sitten tyhjenneltiin Saariselän "Pystybaarissa".
Saariselältä lähtiessä poliisien maija ohitti meidät vauhdilla ja eipä niitä paljon kiinnostanyt Matin takavaloton mopo. No, ei se minunkaan "uusi" ledivalo mihinkään näkynyt, kun oli muurautunut umpeen suolasta ja lumesta. Kaamasen ja Karingasniemen jälkeen pakkasta oli jo sellaiset 26 astetta. Matilla meinasi välillä kädet jäätyä ja pariin otteeseen hänen viisiiristä loppui lämmitys ja kaikkea muuta "pientä", mutta luojan lykky virtaa alkoi löytyä...Spotin patterit meni molemmilla vaihtoon Napapiirillä. Uudet Lithiumin laitoin sisään ja avot! Autoilijat eivät tykkää minun extra lyhyistävaloista, vaan luulevat niitä pitkiksi ja vilkuttelevat. Kyllä suuntailin niitä sitten alemmaksi, mutta Lapin selkosilla ei onneksi yösydännä paljon kulkijoita ole, siitäkin syystä ns. huoltoautoa oli ajoittain ikävä. Suosittelen kyllä huoltoauton liittämistä retkueeseen, sillä koskaan ei tiedä..., no kustannuksiahan siitä kyllä tulee, mutta eihän tämä ole ennenkään ilmaista ollut
Siinä sitten Vichyt jääty laukkuihin, lukot olivat kovilla ja kypäräkän ei enää meinannut aueta. No Karasjoella sitten naapurin poliisipartio (MB Vito) lyöttäytyi siinä "alaympyrässä" kantaamme ja aikansa seurattuaan totesivat varmaan: "Että kaikenlaista" ja kääntyivät toisaalle. Tosiaankin talviajoissa on yleensä enemmän sääntö kuin poikkeus että "jotain pientä" aina sattuu ja tapahtuu. Lakselvissa ei saada Matin mopoon automaatista bensaa, mutta meillä on kannu mukana, sillä Karingasniemessä tankatulla saattaa talvikelissä nippa nappa päästä tuon 253 kilometriä tankaamatta, kuten sitten päästiinkin. Yammua täytyy juottaa paljon useammin kuin isoa Gessua. GSA:lla luonnollisestikin vain minimit kolme välitankkausta (300-mailin sääntö)
No, Matin tapellessa mittarin kanssa, minä sitten otan ja mätkähdän naamalleni liukkaalle huoltoaseman pihalle. Siis kävellessä..., sillä seurauksella että Motonetin poistolaarista pilkkihaalareiden päälle ostettu 20 euron hintainen Richan megakokoisiin sadehousuihin tulee polven vasemman polven kohdalle kunnon repeämä kun se ottaa kiinni johonkin alumiini listaan. Onneksi oli kypärä päässä, sillä pää osuu maahan ja vasempaan kyynärpäähän tulee kunnon mustelma ja näyttää tuo hiukan olevan turvoksissakin. Näissä talvihommeleissa on välillä riskit vähän korkeammalla...ja kuten Seppo jr. on todennut jossain jutussaan: "Aina hajoaa sitä sun tätä..., tai ainakin lähes aina".
Lakselvin jälkeen sää alkoi nopeasti lauhtua ja Olderfjordissa oli enää 8 astetta pakkasta ja E69 osuudella lauhtuminen sen kuin jatkui, siten että Honningsvågissa asteita oli enää -3C. Nopea lauhtuminen tietysti aiheuttaa tietynlaista liukkautta ajoradanpintaan ja Matti eteni edellä parasta mahdollista kyytiä, jota suinkin pystyi. No, aikaa jäi vielä Matin kuitin mukaan tunti ja 16 minuuttia ja meikäläisen kuitin mukaan tunti ja 13 minuuttia. Alku matkasta on etelästä päin tultava lyhyillä tauoilla, sillä ikinä ei tiedä mitä tuo loppu tuo tullessaan., sillä nytkin alkoi kolmannen tunnelin jälkeen satamaan lunta (joka on yleensä täällä tosi paha juttu...), mutta onneksi kuuro kesti vain varti ja sitten alkoi aurinko paistamaan todella hienosti. Tällä hetkellä sää on aivan mahtava.
Onneksi saatiin huone käyttöön jo heti aamuyhdeksän jälkeen ja pienten unien jälkeen kirjoittelen tätä stooria. Huomenna vietetään turistipäivää ja levätään, sekä suoritetaan "pienehköjä" fiksauksia niin pyörien kuin äijienkin osalta. Huomenna on myrsky tulossa ja saapa nähdä miten käy maanantain paluun, sillä takaisinkin tullessa pitäisi "nykäistä" Polar jotain reittiä reissun maksimoimiseksi ME-ohjelman näkövinkkelistä katsottuna (último exigente). Kohta varmaankin lähdetetää kylille, kun ilma on kuin morsian
PS. Voi olla että hieman sekavaa jorinaa ja jokunen kirjoitusvirhekin löytyä, mutta tällä mennään
JK. Meinasi unohtua. Kun oli lopetushommelit tehty niin meitä vastaan tuli kaksi matkaenskaa täysillä varustuksilla. Kunnon morjestukset puolin ja toisin
-Harri.mopomies-
