Hatunnosto ruotsalaisille, kun ovat uskaltaneet yrittää jotain ennen saavuttamatonta suoritusta! Jatkakaa Kaitsu samaa rataa, kyllä se vielä onnistuu!
Suomessa ollaan vaan kateellisia, kun ruotsalaiset tekevät jotakin jota täällä ei ole uskallettu/onnistuttu tekemään. Muutenkin IBAF:n toiminnassa paistaa läpi brezneviläiselle aikakaudelle jämähtäminen; jäykkyys, byrokraattisuus ja kateus ovat kolme kantavaa teemaa koko toiminnassa.
Miksi ruotsalaisten olisi pitänyt noudattaa kirjaimellisesti nopeusrajoituksia BB2500K Gold-yrityksessään, kun me suomalaisetkin Vapun Kultaryntäys-ajossa sovimme, että ajetaan Ruotsin läpi koko ajan +10 todellista nopeutta rajoituksiin nähden, jotta olisi edes kohtuullinen todennäköisyys saada aikaan onnistunut ajosuoritus?
IBAF:n sääntöjen mukaan yhdistyksen tehtävänä on edistää moottoripyöräilijöiden hyvää liikennekulttuuria ja -turvallisuutta. Nythän yhdistys on ajotarkastuksissa keskittynyt matkan ja reitin tarkastuksen lisäksi vain ajonopeuksien valvontaan.
Mielestäni keskeisimmät ajoturvallisuuteen vaikuttavat seikat pitkissä ajosuorituksissa ovat: (siinä järjestyksessä kuin mieleen pulpahtavat)
-huollettu pyörä (ehdoton edellytys ajoturvallisuudelle)
-levännyt kuljettaja (ei tarvinne perustella)
-hyväkuntoiset renkaat, riittävästi kulutuspintaa eikä ruuveja tai viiltoja renkaissa
-reitti ja kulmapisteet selvillä, tarvittaessa reitin osaaminen paperikartalla tai mieluummin jopa ilman sitäkin, jos vaikka navi mykistyy
-riittävä määrä tankkauspaikkoja tiedossa, myös siinä tilanteessa että suunnitellut tankkauspaikat vaihtuvat ennakoidusta poikkeavien sääolosuhteiden, oletetusta poikkeavan polttoainekulutuksen tai muiden syiden takia
-riittävästi aikaa edellisestä alkoholin nauttimisesta, mielellään yli 48h
-riittävä varustus mukana: jos sähkölämmitteiset vaatteet, myös lämmintä vaatetta siltä varalta että sähkövermeet mykistyy, työkalut, renkaanpaikkausvaahto, tubelesspaikkaussarja ja mielellään pikkukompura tai pumppu
-säännöt kirkkaina mielessä, aloitus- ja lopetuskuitti oltava tankkauskuitteja, kulmapisteet, jne...
-riittävä (???) ajotaito, nyt meillä lahjakorttilaisilla on oikeus ajaa mitä tahansa iba-ajoja vailla minkäänlaista osoitusta moottoripyörän ajotaidosta
-ryhmäajosääntöjen ymmärrys, jos kyseessä porukka-ajo
-ja paljon muita, joita nyt ei ehtinyt tulla mieleen...
Olen kesän ja syksyn aikana yrittänyt avata tästä aiheesta keskustelua puheenjohtajan kanssa muutamaan otteeseen, mutta olen huomannut että ajonopeuksia lukuunottamatta yhdistystä ei kiinnosta ajajien turvallisuus paskan vertaa.
Noin parinkymmenen IBA-ajosuorituksen aikana ei kukaan ole myöskään kysynyt tai varmistanut, onko minulla ajokortti voimassa (on se).... totta, tehtävä kuuluu poliiisille... mutta niin kuuluu nopeusvalvontakin!
Olen suhteellisen varma, että ennemmin tai myöhemmin yhdistyksen hallitus ja ajokoordinaattorit istuvat käräjäoikeudessa kuuntelemassa syytöksiä kuolemantuottamuksista, kun gold- tai extremeajoyrityksissä jokin menee pieleen seurauksena vakava onnettomuus. Varsinkin extremeajot ovat otollinen kohde, sillä ennen niiden yritykseen ryhtymistä on lupa saatava vaativien ajojen koordinaattorilta.
Kun tähän lisätään vielä se, että osa ajokoordinaattoreista ja -tarkastajista sekä hallituksen jäsenistä on tunnettuja raskaista kaasukäsistään, en voi ymmärtää tätä kaksinaismoraalia. Onpa jopa toinen ajokoordinaattoreista haastanut allekirjoittaneen kisaamaan siitä, kumpi on kovempi kuski kun ajetaan oikein tosissaan kovaa (yleisellä tiellä), ja ajokoordinaattori on myöskin luvannut piestä allekirjoittaneen mennen tullen. Ei sillä että lopputuloksella olisi merkitystä omalle itsetunnolleni, mutta mielestäni asenne on totaalisen väärä tällaisia haasteita esitettäessä. En muuten ottanut haastetta vastaan.
Tätä kaksinaismoraalia tukee myös se, että tälläkin keskustelupalstalla luottamustehtävissä olevat henkilöt haluavat korostaa, että on täysin eri asia kommentoivatko he asioita yksityishenkilöinä vai luottamustehtävien hoitajina. Ja kun puheenjohtaja tässä viestiketjussa tyrmäsi koko BB2500K Gold-yrityksen totaalisesti, niin hetkeä myöhemmin vaativien ajojen koordinaattori pohtii viestissään, pitäisikö hänen henkilökohtaisesti kokeilla vastaavaa Suomessa. Tämä mielestäni osoittaa aukottomasti yhden asian: ero sallittujen ja kiellettyjen asioiden välillä on vaikeasti hahmotettavissa, tai vähintäänkin häilyvä.
(ja sen, että osa kokeneista kuljettajista pitää omaa ajotaitoaan täysin ylivertaisena kaikkiin muihin kuljettajiin verrattuna)
IBAF ohjeistaa koko ajan, että tärkeintä on noudattaa nopeusrajoituksia (virallisesti, että noudatettava pilkulleen, mutta epävirallisesti että kympin yli saa ajaa) ja pitää tankkaustauot mahdollisimman lyhyinä. Olen jyrkästi eri mieltä, mikäli halutaan ajaa turvallisesti. Äärimmäisen lyhyeksi viritetyillä tauoilla ei mitenkään pysty tarkastamaan pyörän kuntoa tai huoltamaan kuljettajaa. Mielestäni jokaisella tankkaustauolla pitää tarkastaa pyörä päällisin puolin: ettei ole neste- tai öljyvuotoja, renkaissa ei ole ruuveja tai viiltoja, rengaspaineet ovat ainakin päällisin puolin kunnossa jne... Myös kuljettajaa pitää huoltaa: wc-käynnin lisäksi tulee juoda ja syödä, vähentää tai lisätä vaatetusta sään mukaan (ehdoton turvallisuusriski, jos liiallisen vaatetuksen takia tulee kuuma ja alkaa väsyttää, tai alkaa palella ja sen takia keskittymiskyky herpaantuu...) 5-8 minuutin tauoilla nämä kaikki eivät yksinkertaisesti ole mahdollisia!
Jos yhdistys haluaa ottaa itselleen joitakin viranomaistehtäviä, niin valittakoon niiksi sitten nopeusvalvonnan sijaan jokin selvästi tärkeämpi asia, kuten ajoneuvon kunnon toteaminen (=katsastustoiminta) tai kuljettajan ajotaidon arviointi (=autokoulun tehtävät)
Nämä mielipiteeni eivät ole hyökkäys yhdistystä, sen luottamushenkilöitä, tai ketään muutakaan vastaan. Haluan ainoastaan avata rakentavan keskustelun (puhtaalta pöydältä) siitä, mikä on yhdistyksen OIKEA tarkoitus, ja miten yhdistys aikoo sitä noudattaa ja toteuttaa (tulevaisuudessa).
En myöskään syytä luottamushenkilöitä siitä, jos osalla heistä on raskas kaasukäsi. Pikemminkin se tekee heistä inhimmillisiä olentoja, kuten me tavalliset jäsenetkin olemme. Olennainen osa moottoripyöräilyähän on nimenomaan se vapauden ja vauhdin tunne, käsi pystyyn joka on eri mieltä! Luonnollisesti tähän pitää yhdistää vastuu ja lainkuuliaisuus (ainakin omantunnon mukaan)sekä huomioida oma ja muiden tiellä liikkujien turvallisuus. Sen sijaan en ymmärrä ajonopeuskeskustelun ympärillä vellovaa kaksinaamaisuutta... ne joita tarkoitan, tietävät varmasti itsekin kenestä ja mistä on kysymys...
Ja kun huomioidaan vielä koko ajan lisääntyvät vaihtuvat nopeusrajoitukset (säätilan ja liikennemäärien mukaan), niin ei ole mitenkään mahdollista edes valvoa TODELLISTEN nopeusrajoitusten noudattamista. Hyvänä esimerkkinä olen itse ajanut Tanskan kahden maksullisen sillan välisen osuuden (130km) joskus 1h 00min ajassa (hylätty ylinopeuden takia) ja vastaavasti sateessa 1h 13min (hyväksytty). Jälkimmäinen oli mielestäni noin 1000 kertaa vaarallisempi suoritus kovasta sateesta ja tulvivasta tiestä johtuen, mutta ajotarkastaja ei sitä voinut mitenkään tietää...
Jos joku haluaa kommentoida tai antaa vastineen allekirjoittaneelle vain ja ainoastaan henkilökohtaisesti, niin sen voi tehdä alla olevia yhteystietoja käyttämällä.
Ystävällisin terveisin ja Kunnioittaen
Janne Huhtala
p: 044 3200 304
e-mail:
janne.huhtala@jmsnordic.fi