Eipä ole Puuhiksellakaan ollut näin pitkää ajotaukoa ennen, mutta hän on ollut tärkeä tuki ja sisarhentovalkoinen mun sairastaessa 
Eilen aamulla kukon laulun aikaan oltiin Puuhiksen kanssa alotustankkauksella, kun jo heti yksi ibalainen bongasi meidät ja tuli iloisena jutulle. Lähdimme kohti Tamperetta ja vain muutamia kilometrejä 11 tietä, kun tien reunassa oli jo porilaiset ibalaiset tauolla
No sehän oli lystikäs sattuma ja jatkoimme yhdessä samaa matkaa. Taitavalla foreca suunnittelulla vältimme kokonaan luvatut ukkos sateet ja idässä olikin sitten hurja helle. T-paidan kastelu vedellä antoi helpotusta kuumuuteen ja vissyä kului.
Porilaiset jatkoivat pohjosiin ja me Puuhiksen kanssa etsimme parhaat uimapaikat ja kyllä oli huippu hienoa välillä pulikoida ja taas jaksoi hyvin virkusena jatkaa.
Esim vahingossa osui silmään pieni hiekkaranta Simpeleen nesteeltä tasan 30km Lappeenrannan suuntaan, aivan tien lähellä. Ihana paikka!
Vähän puolen yön jälkeen kotona ja lämpötila +20, ajo oli linnun maitoa, niin kuin sanonta kuuluu
